03 3485530

Glaukooma on silmäsairaus, joka hoitamattomana johtaa sokeutumiseen!

Glaukooma eli silmänpainetauti, on sokeuttava silmäsairaus, joka useimmiten on täysin oireeton. Se voi huomaamatta tuhota näkökykyä pitkällekin, ennen kuin henkilö sen itse huomaa. Tarkka näkö voi säilyä hyvinkin pitkään normaalina, mutta näkökentän reunaosista alkaa taudin edetessä kadota näkevää aluetta. Reunaosien näkökyvyn heikentymistä on vaikea itse havaita. Näkökenttäpuutos löytyykin yleensä vasta näkökenttätutkimuksessa, jossa reuna-alueitten näkökykyä tutkitaan pienillä valovälähdyksillä.

Glaukooma on silmäsairaus, joka hoitamattomana johtaa sokeutumiseen!

Glaukooma eli silmänpainetauti, on sokeuttava silmäsairaus, joka useimmiten on täysin oireeton. Se voi huomaamatta tuhota näkökykyä pitkällekin, ennen kuin henkilö sen itse huomaa. Tarkka näkö voi säilyä hyvinkin pitkään normaalina, mutta näkökentän reunaosista alkaa taudin edetessä kadota näkevää aluetta. Reunaosien näkökyvyn heikentymistä on vaikea itse havaita. Näkökenttäpuutos löytyykin yleensä vasta näkökenttätutkimuksessa, jossa reuna-alueitten näkökykyä tutkitaan pienillä valovälähdyksillä.

Glaukoomaa on useita eri tyyppejä

Osassa tautimuodoista silmänpaine on selvästi koholla, toisissa taas silmänpaine on matala tai normaali. Tavallisin glaukooman muoto on ns. avokulmaglaukooma, jossa silmänpaine kohoaa vähitellen vuosien kuluessa. Tauti on salakavala, koska hitaasti kohoava silmänpaine ei aiheuta mitään oireita, ja se todetaankin usein sattumalta silmälääkärin tarkastuksessa.

Normaali silmänpaine ei sulje pois glaukoomaa, sillä lähes puolessa tapauksista silmänpaine on kuitenkin normaalialueella, 10-20 mmHg. Glaukooma voi liittyä myös muihin silmäsairauksiin tai silmävammaan. Tavallisimpia sekundaarisen glaukooman aiheuttajia ovat diabeettinen verkkokalvosairaus ja silmänsisäiset tulehdukset.

Glaukoomaa on useita eri tyyppejä

Osassa tautimuodoista silmänpaine on selvästi koholla, toisissa taas silmänpaine on matala tai normaali. Tavallisin glaukooman muoto on ns. avokulmaglaukooma, jossa silmänpaine kohoaa vähitellen vuosien kuluessa. Tauti on salakavala, koska hitaasti kohoava silmänpaine ei aiheuta mitään oireita, ja se todetaankin usein sattumalta silmälääkärin tarkastuksessa.

Normaali silmänpaine ei sulje pois glaukoomaa, sillä lähes puolessa tapauksista silmänpaine on kuitenkin normaalialueella, 10-20 mmHg. Glaukooma voi liittyä myös muihin silmäsairauksiin tai silmävammaan. Tavallisimpia sekundaarisen glaukooman aiheuttajia ovat diabeettinen verkkokalvosairaus ja silmänsisäiset tulehdukset.

Glaukoomaa esiintyy kaiken ikäisillä. Yleisin se on kuitenkin yli 60-vuotiailla. Alle 10-vuotiailla lapsilla glaukooma tulee esiin likinäköisyyden nopeana lisääntymisenä.

Riski sairastua glaukoomaan kasvaa iän myötä. Riski lisääntyy entisestään, jos suvussa esiintyy glaukoomaa.

Diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, likinäköisyys ja kortisonin käyttö, etenkin silmätippoina, mutta myös suun kautta, ovat riskitekijöitä glaukooman kehittymiselle.

Korkeasta verenpaineesta ja lihavuudesta johtuva insuliiniresistenssi saattaa myös nostaa silmäpainetta.

Koska tauti on oireeton, on hyvä käydä silmälääkärin tarkastuksessa 40 ikävuoden jälkeen 4-5 vuoden välein. Jos henkilöllä on yllämainittuja riskitekijöitä, pitäisi käydä silmälääkärissä useammin, 2-3 vuoden välein.

Glaukoomaa esiintyy kaiken ikäisillä. Yleisin se on kuitenkin yli 60-vuotiailla. Alle 10-vuotiailla lapsilla glaukooma tulee esiin likinäköisyyden nopeana lisääntymisenä.

Riski sairastua glaukoomaan kasvaa iän myötä. Riski lisääntyy entisestään, jos suvussa esiintyy glaukoomaa.

Diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, likinäköisyys ja kortisonin käyttö, etenkin silmätippoina, mutta myös suun kautta, ovat riskitekijöitä glaukooman kehittymiselle.

Korkeasta verenpaineesta ja lihavuudesta johtuva insuliiniresistenssi saattaa myös nostaa silmäpainetta.

Koska tauti on oireeton, on hyvä käydä silmälääkärin tarkastuksessa 40 ikävuoden jälkeen 4-5 vuoden välein. Jos henkilöllä on yllämainittuja riskitekijöitä, pitäisi käydä silmälääkärissä useammin, 2-3 vuoden välein.

Miten glaukooma havaitaan?

Glaukooman toteamiseksi tarvitaan silmälääkärin tutkimuksen lisäksi silmänpohjan valokerroskuvaus ja näkökenttätutkimus. Mikäli näissä tutkimuksissa todetaan glaukoomaan sopivia muutoksia, aloitetaan silmänpainetta alentava lääkitys silmätipan muodossa. Glaukoomaan käytettävät lääkkeet ovat Kelan kokonaan korvaamia, tarvitaan vain silmälääkärin laatima ns. B-todistus, jolla korvausta haetaan.

Mikäli glaukooma on todettu, tarvitaan jatkuvaa seurantaa. Sopiva yksilöllinen silmänpaineen taso löytyy ajan myötä vain silmälääkärin tekemän silmätutkimuksen ja siihen liitettävien mahdollisten kuvaustutkimusten ja näkökenttätutkimusten avulla. Useimmiten tauti saadaan pysähtymään, niin etteivät silmämuutokset etene, mutta ajan mittaan joudutaan yleensä lääkitystä tehostamaan tai etsimään muita hoitomuotoja.

Mikäli yhdellä lääkkeellä ei saada riittävää silmänpaineen alentumista aikaan, voidaan lisätä hoitoon vielä toinenkin lääke. Mikäli kahdella lääkkeellä ei saada tarpeeksi alhaista painetta, voidaan tehdä silmään laserkäsittelyjä tai silmänpainetta alentava leikkaus.

Glaukoomapotilaan onneksi nykyään on kehitetty useita uusia hoitomuotoja. Laserkäsittely on nykyisin hellävaraisempaa kuin aikaisemmin ja se voidaan tehdä myös uudelleen. Ennen silmänpainetta alentava leikkaus oli varsin riskialtis toimenpide, mutta nykyään on käytössä useita erilaisia leikkaustoimenpiteitä, joilla saadaan turvallisesti silmänpainetta alennettua. Leikkaushoito on tarpeen, jos tauti muista hoidoista huolimatta etenee tai potilas ei jostain syystä pysty käyttämään hänelle määrättyä lääkitystä. Esimerkiksi allergia silmätipoille voi olla potilaalle hyvin hankalaa.

Miten glaukooma havaitaan?

Glaukooman toteamiseksi tarvitaan silmälääkärin tutkimuksen lisäksi silmänpohjan valokerroskuvaus ja näkökenttätutkimus. Mikäli näissä tutkimuksissa todetaan glaukoomaan sopivia muutoksia, aloitetaan silmänpainetta alentava lääkitys silmätipan muodossa. Glaukoomaan käytettävät lääkkeet ovat Kelan kokonaan korvaamia, tarvitaan vain silmälääkärin laatima ns. B-todistus, jolla korvausta haetaan.

Mikäli glaukooma on todettu, tarvitaan jatkuvaa seurantaa. Sopiva yksilöllinen silmänpaineen taso löytyy ajan myötä vain silmälääkärin tekemän silmätutkimuksen ja siihen liitettävien mahdollisten kuvaustutkimusten ja näkökenttätutkimusten avulla. Useimmiten tauti saadaan pysähtymään, niin etteivät silmämuutokset etene, mutta ajan mittaan joudutaan yleensä lääkitystä tehostamaan tai etsimään muita hoitomuotoja.

Mikäli yhdellä lääkkeellä ei saada riittävää silmänpaineen alentumista aikaan, voidaan lisätä hoitoon vielä toinenkin lääke. Mikäli kahdella lääkkeellä ei saada tarpeeksi alhaista painetta, voidaan tehdä silmään laserkäsittelyjä tai silmänpainetta alentava leikkaus.

Glaukoomapotilaan onneksi nykyään on kehitetty useita uusia hoitomuotoja. Laserkäsittely on nykyisin hellävaraisempaa kuin aikaisemmin ja se voidaan tehdä myös uudelleen. Ennen silmänpainetta alentava leikkaus oli varsin riskialtis toimenpide, mutta nykyään on käytössä useita erilaisia leikkaustoimenpiteitä, joilla saadaan turvallisesti silmänpainetta alennettua. Leikkaushoito on tarpeen, jos tauti muista hoidoista huolimatta etenee tai potilas ei jostain syystä pysty käyttämään hänelle määrättyä lääkitystä. Esimerkiksi allergia silmätipoille voi olla potilaalle hyvin hankalaa.

Mikä aiheuttaa glaukoomaa?

Riskitekijöinä pidetään mm. seuraavia asioita:
– Ikä: glaukoomaa tavataan yleisemmin yli 60-vuotiailla
– Suvussa glaukoomaa: sairastavuusriski 3-9 kertainen
– Likinäköisyys: riski sairastua 2-4 suurempi sekä mykiön hilseily -oireyhtymä ja silmän huono verenkierto.

Silmän korkea paine ei aina yksinomaan aiheuta glaukoomaa, sillä glaukoomaa saattaa esiintyä myös normaalissa silmänpaineessa.

Monet silmäsairaudet ovat alussa oireettomia ja silloin niiden toteamiseen tarvitaan asiantuntija. Silmäsairauksien riski kasvaa iän myötä ja silmälääkärikäynnit tulisikin aloittaa viimeistään 40 vuoden iässä

Glaukoomassa silmäsisäinen paine nousee, jos nestekierto silmässä on vaikeutunut.

Mikä aiheuttaa glaukoomaa?

Riskitekijöinä pidetään mm. seuraavia asioita:
– Ikä: glaukoomaa tavataan yleisemmin yli 60-vuotiailla
– Suvussa glaukoomaa: sairastavuusriski 3-9 kertainen
– Likinäköisyys: riski sairastua 2-4 suurempi sekä mykiön hilseily -oireyhtymä ja silmän huono verenkierto.

Silmän korkea paine ei aina yksinomaan aiheuta glaukoomaa, sillä glaukoomaa saattaa esiintyä myös normaalissa silmänpaineessa.

Monet silmäsairaudet ovat alussa oireettomia ja silloin niiden toteamiseen tarvitaan asiantuntija. Silmäsairauksien riski kasvaa iän myötä ja silmälääkärikäynnit tulisikin aloittaa viimeistään 40 vuoden iässä

Glaukoomassa silmäsisäinen paine nousee, jos nestekierto silmässä on vaikeutunut.

GLAUKOOMAN DIAGNOSOIMISEEN JA SEURANTAAN EIVÄT RIITÄ TAVANOMAISET SILMÄLÄÄKÄRIN TUTKIMUSHUONEEN LAITTEET, VAAN LISÄKSI TARVITAAN MYÖS NÄKÖKENTTÄLAITE JA OCT-LAITE.

Silmälääkäri arvioi:

  • mikroskooppitutkimuksessa silmän kammiokulman ja näköhermonpään rakennetta.
  • Silmänpainetta suhteessa sarveiskalvon paksuuteen.
  • OCT-tutkimuksen(silmänpohjan kerrosvalokuvaus) – kuvista näkee jo varhaisessa vaiheessa olevia muutoksia, jonka ansioista hoidon aloittaminen voi aikaistua, ja näin vähentää/ehkäisee peruuttamattomia muutoksia silmänpohjassa.
  • Näkökenttätutkimustulokset

Glaukooman hoito

Silmälääkäri määrittää glaukooman hoidon ja tarvittavat kontrollit ja lisätutkimukset. Kontrolleissa ja lisätutkimuksissa on tärkeä käydä säännöllisesti, jotta hoitotulos on jatkuvassa seurannassa ja että hoitoa voidaan tarvittaessa tehostaa.

Glaukooman vaikutus elämänlaatuun
  • Niin kauan kuin paremman silmän näkökenttävaurio ei ole vakava, glaukooman vaikutus elämän laatuun on varsin vähäinen.
  • Glaukooman aiheuttama näkökenttävaurio heikentää näköön liittyvää elämänlaatua sitä enemmän, mitä vakavampi vaurio on.
  • Jos näkökenttäpuutos ei ole hyvin vakava, elämänlaatua heikentävät enemmän
    • sairauteen liittyvä näön menetyksen pelko
    • säännöllisen hoidon sitovuus
    • sen aiheuttamat käytännön ongelmat.
    • Säännöllinen ja pysyvä hoitosuhde saman silmälääkärin hoidossa parantaa hoitotulosta ja antaa myös hoidettavalle turvallisuuden tunteen siitä, että hän on hyvässä hoidossa ja seurannassa. Tähän tarkoitukseen on kehitetty meidän Glaukoomaklinikka, josta saa kontrollikäynnillä kaikki tarvittavat tutkimukset yhden käynnin taktiikalla.

GLAUKOOMAN DIAGNOSOIMISEEN JA SEURANTAAN EIVÄT RIITÄ TAVANOMAISET SILMÄLÄÄKÄRIN TUTKIMUSHUONEEN LAITTEET, VAAN LISÄKSI TARVITAAN MYÖS NÄKÖKENTTÄLAITE JA OCT-LAITE.

Silmälääkäri arvioi:

  • mikroskooppitutkimuksessa silmän kammiokulman ja näköhermonpään rakennetta.
  • Silmänpainetta suhteessa sarveiskalvon paksuuteen.
  • OCT-tutkimuksen(silmänpohjan kerrosvalokuvaus) – kuvista näkee jo varhaisessa vaiheessa olevia muutoksia, jonka ansioista hoidon aloittaminen voi aikaistua, ja näin vähentää/ehkäisee peruuttamattomia muutoksia silmänpohjassa.
  • Näkökenttätutkimustulokset

Glaukooman hoito

Silmälääkäri määrittää glaukooman hoidon ja tarvittavat kontrollit ja lisätutkimukset. Kontrolleissa ja lisätutkimuksissa on tärkeä käydä säännöllisesti, jotta hoitotulos on jatkuvassa seurannassa ja että hoitoa voidaan tarvittaessa tehostaa.

Glaukooman vaikutus elämänlaatuun
  • Niin kauan kuin paremman silmän näkökenttävaurio ei ole vakava, glaukooman vaikutus elämän laatuun on varsin vähäinen.
  • Glaukooman aiheuttama näkökenttävaurio heikentää näköön liittyvää elämänlaatua sitä enemmän, mitä vakavampi vaurio on.
  • Jos näkökenttäpuutos ei ole hyvin vakava, elämänlaatua heikentävät enemmän
    • sairauteen liittyvä näön menetyksen pelko
    • säännöllisen hoidon sitovuus
    • sen aiheuttamat käytännön ongelmat.
    • Säännöllinen ja pysyvä hoitosuhde saman silmälääkärin hoidossa parantaa hoitotulosta ja antaa myös hoidettavalle turvallisuuden tunteen siitä, että hän on hyvässä hoidossa ja seurannassa. Tähän tarkoitukseen on kehitetty meidän Glaukoomaklinikka, josta saa kontrollikäynnillä kaikki tarvittavat tutkimukset yhden käynnin taktiikalla.

Meiltä saat yksilöllistä hoitoa mikä räätälöidään tarkasti Sinun sairautesi ja tilanteesi mukaan.

Helena Bragge

Silmälääkäri, silmätautien erikoislääläri

Meiltä saat yksilöllistä hoitoa mikä räätälöidään tarkasti Sinun sairautesi ja tilanteesi mukaan.

Helena Bragge

Silmälääkäri, silmätautien erikoislääläri

Ylöjärven Näkökeskus

Ylöjärven Näkökeskus